28. helmikuuta 2011

Eläviä kuvia

Viikonloppu meni taas hujauksessa ohi. Omistin sen lähinnä leffojen ja sarjojen katseluun, sillä piti saada raivattua digiboksille lisää tilaa Oscar-gaalaa varten. Mulla on tapana nauhotella kaikenmaailman elokuvia mitä tulee millon mistäkin. Olen niin älytön leffafriikki, että haluaisin nähdä kaikki maailman elokuvat vähintään kerran, niin että tiedän mistä puhutaan. Aina kun jossain puhutaan jostain tietystä legendaarisesta vanhasta tai uudesta elokuvasta, on mun pakko saada nähdä se. Tällä kertaa digiboksiltani löytyi nämä mainitsemisen arvoiset elokuvat; Hiljaiset sillat ja Penelope.
Tämä elokuva olikin varsin mielenkiintoinen ja tunteita herättävä elokuva. Sen päätähtinä olivat Meryl Streep ja Clint Eastwood. Siinä Francesca Johnsonin lapset löytävät nyt jo kuolleen äitinsä päiväkirjat, joissa palataan vuoden 1965 tapahtumiin. Francesca viettää arkeen urautunutta ja yksitoikkoista elämää perheensä kanssa maatilalla, kunnes hän saa ansaitsemansa hengähdystauon miehen ja lasten lähdettyä neljäksi päiväksi maatalousmessuille. Pian tämän jälkeen hänen luokseen tulee National Geographicin valokuvaaja Robert Kincaid, joka tekee juttua seudun kuuluisista katetuista silloista. Hän kysyy, mistä näitä löytää ja Francesca lähtee opastamaan. Heidän matkatessaan sinne ja Robertin valokuvatessa, molemmat huomaavat pitävänsä toistensa seurasta, ja niin Francesca haluaa kutsua Robertin kotiinsa. Ennen pitkää he jo rakastuvat toisiinsa. Francesca joutuu tekemään raskaan päätöksen ja jatkaa tylsää elämäänsä miehensä ja lastensa kanssa. Nämä päiväkirjat luettuaan lapset ymmärtävät äitiään paremmin ja toteuttavat äitinsä viimeisen toiveen ja heittävät hänen tuhkansa tämän kyseisen katetun sillan luona.
Pakko myöntää, itkuhan siinä tuli. Oikein ihastuttava elokuva. Suosittelen romantiikasta pitkäville naisille.
Toinen ihastuttava elokuva oli lauantaina tv:stä tullut Penelope, päätähtinä Christina Ricci ja James McAvoy.
Siinä nuori tyttö nimeltä Penelope haluaa purkaa perheensä kirouksen löytämällä elämänsä rakkauden. Penelopen nenän tilalle on kasvanut sian kärsä, joten miehet pitävät häntä hirviönä. Nimekseen Max väittävä nuorimies kärsii uhkapeliriippuvuudesta ja suostuukin siksi lehden palkkaamaksi kuvaamaan Penelopea. Penelope ei kuitenkaan aluksi suostukkaan näyttäytymään vaan tutustuu Maxiin seinän takaa. Penelope ihastuu Maxiin, mutta Max ei olekkaan sopiva mies purkamaan kirousta. Penelope karkaa kotoaan ja paljastaa itsensä maailmalle ja aiheuttaa suurta kohua.

Oikein ihastuttava romanttinen fantasia komedia. Tykkäsin kovasti. Christina Ricci ja Reese Witherspoon ovatkin yksiä lempparinäyttelijöitäni.

Mutta niin tosiaan, viikonloppuna käytiin ostamassa ukolle hieman uusia vaatteita ja sunnuntaina lämmitettiin sauna ja leivottiin pullaa. Nom nom.

Tänään otan urakakseni katsoa viimeyönä tulleen Oscar-gaalan.

25. helmikuuta 2011

Kotka

Käytiin tänään katsomassa elokuva nimeltä Kotka (The Eagle).
Olihan se ihan hyvä. En kyllä ihan heti ensimmäisenä olisi valinnut Channing Tatumia tuohon rooliin. Johtuu varmaan siitä, että olen nähnyt hänet viimeksi Step up elokuvassa tanssimassa. Haluan aina nähdä kaikki mahdolliset eri maiden historiaa koskevat elokuvat. Kulttuurit kiehtovat. Tämä elokuva kertoi Roomalaisista sotureista Britanniassa joskus vuonna 150. Mutta enpä kerro siitä sen enempää.

Pääsin tänään testaamaan uutta paitaani.
Se on just mukavan rento. Jalassa mulla on Gina tricotista ostetut kiiltävät leggingsit. Kutsun niitä valashousuiksi, koska ne näyttää ihan miekkavalaan nahkalta... ainakin niistä tulee Free Willy mieleen.

Ainiin, sain tehtyä siihen villapaitaan jo takakappaleen valmiiksi, mutta siitä tulikin ihan älyttömän iso. Siis leveä ja löllö. En tajunnutkaan, että se etukappaleen punos kaventaa sitä niin paljon. Täytyy keksiä siihen joku kavennus ratkaisu. En kyl oikein tiedä pystyykö neuletta mitenkään kaventamaan. Jos se ei onnistu, niin pitänee käyttää vyötä tai jotain muuta jänskää. We'll see.

Huomenna (jos jaksaa) mennään ukon kanssa shoppailemaan hälle vähän uusia vaatteita. Hän ei yleensä kovinkaan mielellään shoppaile, joten mun pitää vähän avittaa sitä ;D

24. helmikuuta 2011

Keisarin uudet vaatteet

Yeyy! Minun Nelly.com-tilaukseni saapui viimein postissa. Kävin viikko sitten selailemassa hieman Nellyn ale-vaatteita ja vähän innostuin naputtelemaan mitä sattuu ostoskoriin. Tilasin siis: 2x leggingsit, 2x helmikaulakorua, 2x pitkähihaista paitaa ja yhden topin. Paidat oli ensinnäkin kaikki ihan täydellisen sopivia. Siis ihan superkivoja. En pahemmin uskalla vaatteita tilata verkkokaupoista, mutta kun nyt niin halvalla sai. Koko setti maksoi yhteensä vähän päälle 30 euroa + toimituskulut. Ei paha eikö. Leggareista toiset oli täysin sopivat, mutta toiset eivät niinkään. Ei haittaa! Niille keksin kyllä varmasti jotain köyttöä. Ja noh.... helmikoruja ei voi koskaan olla liikaa <3

Tämä toppi oli ihan vaan päähän pistos. Se näytti sillä Nellyn mallilla niin söötiltä, että halusin sen itsellenikin. Hintaa sillä oli reilut 5,50 €

Sitten tämä ohut villapaita oli niin pehmoinen ja mukava päällä, että tykkäsin kovasti. Hinta oli vain 4,95 €

Minun ensimmäinen ruutupaitani! Ihan super ihana tämäkin. Ja siinä on taskut! Hassu pikku yksityiskohta, jota ei huomaa tilatessa. Hinta vain 6,50 €
Ja näitä ei tietenkään voi koskaan olla liikaa. Niitä voi olla vaikka kasapäin ja ne vaan näyttää niin hyvältä. Ja niitä voi yhdistelläkkin kaikenlaisten muiden korujen kanssa. Me likes! Nämä oli 2,90 €/kpl.

Laitan joskus kuvia kun nämä vaatteet pääsevät osaksi asukokonaisuuttani. Huomenna voisikin jo kokeilla jompaa kumpaa noista paidoista ;)

22. helmikuuta 2011

Voi josko kevät jo tulla vois

Pian pääsen taas rakentamaan pientä puutarhaani ihan into pinkeenä. Ostettiin ukkoni kanssa jo valmiiksi tulevan sadon siemenetkin. Tänä kesänä aion hieman laajentaa satoani ruukuista pieneen maaplänttiin. Viime kesänä sain tosiaan kasvatettua pienen ensisatoni paprikoita, minitomaatteja ja miniminiporkkanoita. Ukkoni sai kasvatettua muutaman pensaan chilejä, joita jaeltiin tutuille ja pidettiin me muutama itsekkin. Tässä hieman kuvia edellisen kesän sadosta.







Tuo paprikapuu on kunnon ylpeydenaiheeni, sillä se sai alkunsa kokeilusta; saanko kasvatettua syötävän paprikan kaupasta ostetun paprikan siemenestä. No sainhan minä ja hyvän sainkin. Yhden talven se kesti, mutta nyt se on jo kuollut. Chileistä meillä on vielä yksi sinnikäs yksilö elossa ja se on alkanut jo kukkimaankin. Ne kukat eivät tosin jaksa vielä itse "hedelmää" alkaa tuottamaan, mutta ainakin se puu on vielä tarpeeksi virkeä chilejä tuottamaan. Tällä kertaa olisi testissä mm. isoja tomaatteja, salaattia, isoja chilejä, puikulapaprikoita, papuja ja muutama yrttikin.
Tavoitteenani olisi luoda söpö pikku puutarha takapihalle, jota ympäröi matala valkoinen aita, jossa roikkuu kyltti "Antin ja Lauran puutarha". Olemme vasta viime kesänä muuttaneet tänne itä-Helsinkiin, joten töitä riittää. Tällä hetkellä takapiha on täys kaaos. Sori vaan entiset asukkaat. Mutta mä aion ottaa urakan vastaan ja tehdä siitä pihasta taas viihtyisän. Siitä sitten myöhemmin keväällä lisää :)

Aamu aikainen

Heräilin jostain syystä jo viiden jälkeen, vaikka herätys oli vasta kuudelta. Olin kuitenkin harvinaisen pirteä kun nousin ylös. Työmatkalla mp3-soittimestanikin tuli mukavan piristäviä kappaleita. Yksi erityinen biisi
boostasi aamuista tunnelmaa, nimittäin Josh Grobanin Voce existe em mim. Ah niin ihana biisi.

20. helmikuuta 2011

Ajatuksen tasolla

Mulla on paha tapa aloittaa kaikennäköinen askartelu tai muu vastaava käsityö, ja jättää se sitten kesken. Mun pää on yleensä niin täynnä ideoita, että toteutus jääkin sitten aina pahasti puolitiehen. Olen nyt viime aikoina innostunut lukemaan erilaisia blogeja ja saanut niistä inspiraation lähteä luomaan omaa blogia, jossa kertoisin mm. omista aikaansaamisistani ja kaikesta mikä nyt sillä hetkellä sattuu kiinnostamaan. Ja uskonkin, että tämän avulla saisin tarpeeksi inspiraatiota saattaa loppuun kaikki keskeneräiset ajatuksieni tuotokset.

Ajattelin esitellä näin alkuun erään vuosi sitten aloittamallani neulontakäsityön. Inspiraationi tähän työhön sain, kun halusin kokeilla ensimmäistä kertaa miten tehdään palmikkoneulontaa. Testitilkku syntyikin varsin helposti, joten aloin miettimään mihin käyttökelpoiseen asusteeseen tai vaatteeseen voisin sitä kokeilla ja päädyin aloittamaan projektin "Villapaitaliivihupparin".



Mulla on aina tunnetusti suuret haaveet heti alkuun, mutta tällaista olen tällä kertaa lähdössä tavoittelemaan.

Wish me luck!