29. toukokuuta 2013

Menoa, ei menoa, menoa, ei menoa....

Miten joteski aina kun on sitä menoa, ni kaikki menot kasaantuu sille samalle päivälle. Nyt on viime aikoina ollut taas vähän hiljasempaa, mut sit heti ku on joku tärkeämpi meno, ni sit ois kaikkee muutaki kivaa sille samalle päivälle. Hyvänä esimerkkinä just viime viikon tiistai, kun oltiin siellä konsertissa, niin just sille samalle illalle ois ollu tottistelua Lagottoklubilaisille siinä ihan meiän lähellä olevassa Kelkkapuistossa. Oisin halunnu mennä sinne, mut en missään nimessä ois perunu ihanaa Josh Grobanin keikkaan, jonka lipuista maksoin maltaita :D

Sit on taas niitä hiljasempia aikoja kun vaan miettii, että vois hankkii elämän. Ei siis oikeesti mitään arkea kummallisempaa tapahdu. Kaverit viipottaa jossain ja meikä vaan istuksii kotona.

No nyt olis taas lauantaille kaikenlaista, mut en pysty repeemään joka paikkaan. Ensinnäkin sillon on taas mutsin synttärit, joten varmaan kakkukahveille pitäisi lähteä. Toiseksi meillä on sillon duuniporukan virskistyspäivä ja ollaan menossa katsomaan Standupia Apolloon. Mahdollisesti etkoillaan säästä riippuen joko minigolfin parissa tai jotain muuta vastaavaa, tai sitten keilaillaan sisätiloissa. Syömässäkin vois käydä jossain. Sen lisäksi Taiski(Taina) kyseli, että tehtäiskö lauantaina jotain kivaa yhdessä. No himputti! Haluaisin, mutta taas kerran liput Standup keikalle vievät voiton.

Eikö menot vois sijoittua silleen tasasesti pitkin viikkoa, eikä niin, että kaikki kasaantuu sille yhdelle päivälle, kun olen jo sopinut jotain peruuttamatonta. Nojaa ei maha mittään.

Nyt kun ollaan muuten aloitettu tämä 6 kertaa/vko treenit, niin illat täyttyy ihan täyteen :D Pitää melkein alkaa keksimään lisää tunteja jostain. Valitettavasti se yleensä karsiutuu sitten unitunneista, mut onneksi kesällä ehtii myös vähän lomailla.

Oltiin eilen Oskun kanssa kattomassa ekaa kertaa niitä Lagottoklubin järjestämiä rallytokotreenejä siellä Kelkkapuistossa. Lagottoklubi on siis vuokrannut Kelkkapuiston hiekkakentän aina tiistaisin klo 19-21. Siellä voi sitten käydä itsenäisesti harjoittelemassa tai voi ehdottaa jotain pitämään jonkun tunnin. Ihan kiva idea mielestäni.

No me käytiin siellä sitten Oskun kanssa, kun Osku on vähän paremmin keskittyvämpi kuin Romeo, enkä voinut yksin ottaa molempia koiria mukaan. Rallytokossa siis on sellainen rata, joka koostuu erilaisista kylteistä. Jokaisella kyltillä on jokin "tehtävä" joka tulisi suorittaa koiran kanssa oikealla etäisyydellä kyltistä. Osku suoriutui ensikertalaiseksi tosi hyvin. Ollaan aika hyvin opetettu sille sivu ja etu eli koira tulee istumaan sivulle jalkojen viereen ja taas istumaan eteen ihan kiinni jalkoihin. Mutta seuraamisessa Oskulla keskittyminen herpaantuu vieläkin aika pahasti. Ei olla oikein jaksettu sitä opettaa, mikä näkyy tietysti lenkilläkin vetämisenä.

Jokaisen kyltin tehtävät ovat helppoa opettaa kotonakin. Esim. yksi uusi hauska temppu oli, että koiran pitää pysyä paikallaan istuen ja omistaja kävelee koiran ympäri. Osku yritti aluksi pyöriä istualteen mukana, mutta pääsin mä sitten kerran sen ympäri ilman, että sen piti olla kokoajan kasvot minuun päin. Kuulemma kaikki kyltit ja säännöt löytyy Rallytokon virallisilta sivuiltakin, jos kiinnostaa enemmän tutustua kyseiseen lajiin.

No me ei siinä sitten kauaa ehditty harjoitella, kun piti jo kipittää kotiin toisiin treeneihin eli illan lihaskuntotreeneihin. Vuorossa oli tällä kertaa ylävartalotreeniä ja voi jessus kyllä poltti lihaksia sen jälkeen. Kerron treeneistä lisää myöhemmin. Ehkä jo tänään.
Treenin jälkeen syötiin terveellinen ateria kanaa, salaattia(slaatinlehdet omasta maasta) ja kasviksia. Maukasta ja täyttävää.

Tänään ei varmaan taas tapahdu mitään jännää, mut palaillaan taas.

26. toukokuuta 2013

Vihreys ja vehreys

Kevät on jo ihanan pitkällä ja kohtahan onkin jo kesäkuu. En oo oikein ehtiny viimeaikoina keskittymään blogiini, kun aloitimme Antin kanssa urheilemisen. Sen lisäksi, että mä pyöräilen työmatkat (noin 12 km/pv) ja käytän koirat vähintään 45 min lenkillä, niin meillä on treenit 6 kertaa viikossa. Olen siis ollut tällä viikolla hieman rikki, poikki, puhki.

Kerron niistä treeneistä sitten joskus myöhemmin lisää, mutta nyt keskityn ihastelemaan tulevaa kesää.
Meiän chilit on ihanan isoja ja tuuheita. Vielä eivät ole kukkineet, mutta hyvältä näyttää jo tähän mennessä. Pihamaalla porkkanat ovat alkaneet kasvaa, mutta vasta pienet tupsut on tullut esiin. Herneet taisin laittaa liian aikaisin, koska niistä ei ole kuulunut mitään. Pitänee koittaa laittaa uudet herneet maihin, jos nyt olisi parempi hetki.
Salaattikin näyttää jo melkein valmiiksi syötävältä. Nyt sitä ainakin riittää ja tehdään takuulla paljon salaattiruokia nyt, kun ollaan tavoiteltu hieman terveellisimpiä elämäntapoja.

Sovittiin, että pidetään viikossa enää vain yksi herkkupäivä ja huomattiin tuossa kun eilen niitä herkkuja syötiin, ettei ollut enää yhtään niin hyvä olo ja treenit ei meinanneet maistua. Voi olla, että jatkossa ei herkut enää maistukkaan edes läheskään niin paljon kuin ennen. Hyvä niin!

Eilen tosiaan tuli ostettua niitä herkkuja, koska käytiin vuokraamassa Filmtownista vähän leffoja. Meillä oli semmoinen Filmtownin lahjakortti, jossa oli vielä neljä leffaa jäljellä, mutta koska se oli menossa vanhaksi kuun loppuun mennessä, niin päätettiin tuhlata se kerralla loppuun. Mukaan lähti siis Juoppohullun päiväkirja, Magic Mike, Argo ja The amazing Spiderman.
Juoppis oli pakko nähdä, koska ollaan molemmat luettu ne kaikki kirjat. No eipä ollut hääppöinen elokuva. Näyttelijät oli kyl aika täydellisesti valittu niihin rooleihin. Joonas Saartamo oli kuin ilmetty Juha Berg ja voi sitä Kristiania. En osannut edes kuvitella Kristiania oikeaksi ihmiseksi, mutta Santtu Karvonen herätti sen täydellisesti eloon.
Magic Mike oli ihan hyvä. Siinä saatiin kyllä molemmat nauraa ihan riittävästi, ettei se nyt ihan pelkästään naisille suunnattu leffa välttämättä ollut. Alastomista miehistä huolimatta hahmot olivat mielenkiintoisia ja juoni ei suinkaan pelkästään liittynyt niihin miesstrippareihin. Valitettavasti näissä tämänkaltaisissa viihdetaiteilijaelokuvissa on aina mukana myös raha ja huumeet ja muut sotkut. Draamaakin siis myös löytyy tästäkin elokuvasta.

Argo oli mielestä erittäin hyvä tositapahtumiin perustuva elokuva. Siinä kidnappaustilanteisiin erikoistunut pelastaja tekee tärkeän päätöksen toteuttaessaan laajan pelastusoperaation Iranissa. Elokuva piti katsojan kokoajan jännityksessä, koska mitä vaan olisi voinut tapahtua. Kaiken huipuksi on ihan mieletöntä ajatella, että tämä pelastusoperaatio on joskus ihan oikeasti toteutettu ja siinä on onnistuttu. Ihan mieletöntä!!! Suosittelen kyllä kaikille tätä elokuvaa.

 The amazing Spiderman oli perus hämähäkkimieselokuva pienillä muutoksilla. Varmasti sarjakuvissakin Spidermanista on tehty monta erilaista versiota. Mä tykkäsin kyllä tästä versiosta, koska se oli jotenkin realistisempi, tai niin realistinen kuin se vaan voi olla, ja niihin hahmoihin oli jotenkin helpompi samaistua. Oli jotenki kivaa vaihtelua, että sankari sai kerrankin naisensa ja oli avoin hänelle. Vaikkakin lopulta lupasi pysyä erossa hänestä, mutta ne lupaukset, joita et pysty pitämään on kaikista kivoimpia.

Lauantai kului tosiaan aika pitkälti elokuvia kattellessa ja illan treeniä tehdessä. Tänään olis lepopäivä, mut meiän pitäis kyl viel ainaki siivota ja käydä kaupassa. Phuuh. Täytynee tästä lähteä hommiin :)

22. toukokuuta 2013

You raise me up

Eilinen Josh Grobanin konsertti oli just niin ihana kuin odotinkin ja vielä paljon parempi.
Raahasin Antin seurakseni mukaan, vaikka hän kuunteleekin enemmän rockia ja heavy metallia. En ollut koskaan ennen ollut Hartwall Areenalla, joten sekin oli jo kokemus itessään.

Harmittelin jo alkuun kun piti ottaa vanha pokkari mukaan ja hädin tuskin osasin enää kuvata sillä. Se mun pokkari on kyllä jo niin vanha, ettei sillä meinaa saada enää kovin hyviä kuvia.
Lava oli hienosti luotu tuomaan teatterinomaista tunnelmaa. Koko sali oli lähes tupaten täysi.
Kun Josh Groban viimein asteli lavalle, meinasin pillahtaa onnesta itkuun. Näin viimein pitkäaikaisen idolini. Muistaakseni hän aloitti laulamalla All that echoes-albumin kappaleella Brave.

Pahoittelut vielä kuvien laadusta. Istuttiin sen verran takana, ettei vanhan kamerani tehot riittänyt kuvaamaan tarkempaa ja valoisampaa, joten zoomasin suosiolla saadakseni edes jonkinlaista lähikuvaa Joshista.
Ensalkuun Josh kehui kuinka ihanaa on olla taas Suomessa ja pyysi huumorimielessä tulkkausapua suomalaiselta muusikolta, Pete Korpelalta.
Aluksi Pete käänsikin hienosti Joshin tervehdykset suomeksi, mutta lopulta vitsaili Joshin kustannuksella :D
"...ja hotelli huoneen numero oli.... ilmasta viinaa tarjolla"

Josh esitti taas muutaman kappaleen. Yllätyksekseni hän esitti myös paljon vanhoja biisejään. Oli jotenkin ihana kuulla niitäkin pitkästä aikaa.
Sen jälkeen Josh taas otti kontaktia yleisöön. Hän kertoi kuinka aikoi olla tällä Suomen keikkamatkallaan kunnollisempi, eikä "rymyäisi" kaupungilla puoleen yöhön asti, pää ajeltuna, ilman housuja jne. "Niinkuin edellisellä kerralla", mutta kun jostain vaan kuului houkuttelevaa tanssimusiikkia, niin taas miestä viedään. Yleisöstä joku huusikin, että "Oh you found DTM" ja Josh vastasi "Found what? DTM? Yhtäkkiä yleisö alkoi nauraa ihan täysiä ja Josh ihmetteli "Oh my God! What did I just say?" :D
Pian Josh kertoi, että oli pyytänyt fanejaan lähettämään hänelle kysymyksiä sosiaalisessa mediassa ennen keikkaa ja lupasi nyt vastata niistä kolmeen. Joshia jännitti kauheasti lausua suomalaisia nimiä ja pyysikin Peteä kumauttamaan gongiin aina, kun sanoi jotain väärin. Heti ensimmäinen nimi meni väärin ja Pete kumautti gongia. Kysymys oli, että "Jos hän olisi hullu tiedemies, niin mitä hän keksisi?" Josh vastasi, että hän keksisi pierun joka tuoksuisi parfyymille :D Perus pissakakkahuumori toimii aina. Toisen kysymyksen esittäjä Jenni löytyi yleisöstä. Jenni vastasi "Remember, you're my future husband"
Josh pyysi Jennin lavalle ja antoi tälle halin. Jennin kysymys oli "mikä on noloin hetkesi lavalla?" Josh vastasi kerran kaatuneensa rappusissa kesken herkän laulun ja demonstroi miltä laulu kuullosti. Yleisö sai taas nauraa.
Kolmannen kysymyksen kohdalla Josh pyysi Jenniltä apua kysymyksen lukemiseen. Joshia pyydettiin lausumaan erilaisia suomalaisia sanoja, joissa lausuttiin ärrrr suomalaisittain. Sanoja oli mm. "muurahainen", "makkara" ja "Karjalan piirakka". Josh suoriutui niistä hienosti :D

Tämän jälkeen Josh esitti taas muutaman kappaleen, mutta niiden jälkeen hän poistuikin lavalta. Bändi esitti tässä välissä oman soolonsa. Pian Josh juoksikin takaisin lavalle esittämään oman rumpusoolonsa.
Mistä seurasikin yksi mun lempparikappaleista; Vocé Existe Em Mim.
Ah niin ihana biisi. Meinasin pillahtaa taas itkuun sitä kuunnellessani :D
Lopuksi vielä muutama vanhempi biisi ja keikka oli lopussa. Yleisö kuitenkin toivoi vielä encorea ja sehän me saatiin. Encorena Josh esitti erään minulle tuntemattoman biisin, jota ei kuulemma ole millään levyllä, mutta fanit ovat sitä monesti toivoneet. Hän omisti sen Yhdysvalloissa riehuneelle Tornadon uhreille. Lisäksi hän esitti vielä Ally McBealistakin tutun You're still you kappaleen.

Lopuksi Josh kutsui lavalle vielä erään suomalaisen kuoron laulamaan hänen kanssaan kaikkien tunteman You raise me upin. Silloin koko yleisö yhtyi lauluun mukaan ja nousi seisomaan. Se oli kaunis hetki.

Siihen päättyi ihanaakin ihanampi Josh Grobanin konsertti. Mikä ihana mies! :D

Anttikin lopulta myönsi, ettei se nyt ihan kauheeta se musiikki ollut ja hauskahan se oli ku mikä.

Kiitos ihanasta konsertista!!!

21. toukokuuta 2013

Tonight is the night

Tänään se on viimein täällä; ah niin ihana Josh Groban!

Josh Groban esiintyy siis tänään Helsingissä Hartwall Areenalla ja meikä on menossa just sinne!!
Oon fanittanut Joshia ever since mä näin sen ekaa kertaa Ally McBealissa ja siitähän nyt on jo ainakin reilu kymmenen vuotta aikaa. Ihastuin sen ääneen ja noh tietty noihin ihaniin suklaanappisilmiin. Siinä on pikkulikka ihan sulaa vahaa :D

Ostin ensimmäisen Josh Grobanin levyn jo varmaan sen julkaisuvuonna 2001. Muistan, että siinä mun ostamani levyn kannessa on joku tarra missä lukee jotain tyyliin tuttu Ally McBealista ja mä kuuntelin sitä niiiiin paljon. Kunnes tuli seuraava levy ja mä kuuntelin sitäkin putkeen monta tuntia. Ja jos en nyt ihan täysin väärin muista, niin me tehtiin yhteen Closer albumin biisiin yks joukkuevoimistelun kilpailuohjelmakin. Ja siitäkös mä innostuin vain enemmän, kun mä sain ilmaista Josh Grobanin musiikkia ns. tanssilla. Myöhemmin me tehtiin vielä yksi keilaohjelma Joshin musiikkiin ja se jäikin mun viimeiseksi kilpailuohjelmaksi voimistelun saralla.

Mun fanitus ei kuitenkaan koskaan laantunut. Joshilta tuli lisää uusia albumeita ja jokainen on tullut kuunneltua ainakin sata kertaa läpi. En voi sanoa, että mikään niistä olisi ollut huono. Nyt viimeisin albumi on jo kuudes ja Josh on parhaillaan tekemässä sen levyn kiertuetta ympäri maailmaa.

Uskollisena fanina mä tietysti seuraan Joshia myös Facebookissa. (Twitteriä en valitettavasti osaa käyttää niin en sellaista accouttia edes omista) Must on niin hauskaa, kun Josh ihan oikeesti päivittää sitä Facebookkia tosi ahkerasti :D
Pic from Facebook (https://www.facebook.com/?ref=tn_tnmn#!/pokes?notif_t=poke)
Välillä se postailee hassuja kuvia sen koirasta Sweeneystä. Se aina hengailee Joshin mukana studiolla. Hihi söpikset.

Odotan tulevaa iltaa jo niin innolla vaikka vähän väsyttääkin. Tänään on muutenkin melko kiireinen aikataulu, että toivottavasti ehditään ajoissa paikalle. Keikka alkaa onneksi kuitenkin vasta klo 19.30, mutta ovet avataan jo kuudelta. Jaiks tulee kiire!

No mutta kattellaan. Toivottavasti saan ikuistettua idolini edes muutamalla hyvällä otoksella :)

19. toukokuuta 2013

Voitokas päivä tappioista huolimatta

Eilen oli kyllä aivan loistava päivä kaiken kaikkiaan. Vaikka hävittiinkin lätkässä Ruotsille ja Euroviisutkin meni taas ihan munilleen, niin meillä oli kyllä superhauska päivä.

Käytiin aamupäivällä Antin kanssa yhdessä koirien kanssa pitkällä lenkillä. Näytin Antille hyvät paikat missä olen päästänyt koirat vapaaksi juoksemaan ja leikkimään. Saatiin sillä pojista ihan hyvin energiat veks. Mutta eihän sitä kauaa kestänyt, kun pojilla oli taas täydet virrat päällä. Lenkin jälkeen me puhalleltiin vähän saippuakuplia. Antti sai siskoltaan synttärilahjaksi hienoja saippuakuplientekovälineitä ja meiänhän piti heti tietysti päästä kokeilemaan niitä :D

Pojat olivat ihan ihmeissään, että mitä nää on, mutta lopulta pojat olivatkin jo ihan innoissaan ottamassa niitä kiinni.
Poikien leikki näytti niin huvittavalta, että mun oli pakko kaivaa äkkiä kamera esiin.

Romeo säntäili kuplien perässä kuin mikäkin hullu ja meni niistä ihan sekasin. Osku ei jaksanut innostua niin paljoa, mutta yritti hänkin välillä pari kuplaa napata. Romeo ihan hyppi ilmaan saadakseen kuplia kiinni :D Se oli niin hassun näköistä. Osku esitti tyyntä ja katseli vain Anttia puhaltelemassa niitä kuplia.

Ulkona riehumisen jälkeen alkoikin jo Suomi-Ruotsi lätkämatsi. Katteltiin sitä hieman pettyneenä. Yritystä kyllä löytyi, mutta ei vaan mene kiekkoa maaliin. Pyöh. Erätauolle alettiin kokkailemaan kanahampurilaisia. Siihen tuli siis salaattia, chili-tomaatti salaattikastiketta, tomaattia, kanaa, cheddaria, pekonia ja muutama nacho vielä päälle :D Aika miehekäs hamppari tuli, mutta ai että miten hyvää! Ei harmittanut lätkämatsi enää yhtään niin paljon kun oli saanut niin hyvää ruokaa :D :D

Pelin jälkeen me lähdettiin Tainalle kakku-kahveille, koska Tainalla oli eilen synttärit. Taina oli leiponut hienon kakun, mutta ennen kun päätettiin herkutella sitä, lähdettiin vetämään kierros frisbeegolfia. Otettiin siitä parit drinksut messiin ja lähettiin heittelemään kiekkoa joskus siinä kasin aikaan. Aurinko alkoi olla jo aika matalalla, mutta herrajestas, että oli lämmin. Mä oon aina ollu ihan surkee heittämään sitä kiekkoa, mutta hauskaa se on ja en mä nyt voittoa siitä lähde hakemaankaan. Jossain siinä puolessa välissä alkoi kuulua ukkosen jyrinää. Voih sitä mä olinkin jo odotellut perjantaista lähtien. Ukkonen on musta vaan jotain niin ihanaa ja romanttista. Oli kuitenkin vielä sen verran tyyntä, ettei haluttu vielä lopettaa. Ihan loppumetreillä alkoi vähän satamaankin, mutta koska oli niin mielettömän kuuma ja hiki, niin se tuntui vain ihanan raikkaalta siinä vaiheessa.

Päästiin joskus puol yhdeltätoista takaisin kämpille ja juuri sopivasti Suomen esitys Euroviisuista nähtiin kun avattiin telkku. En ollut sitä ennen nähnyt, joten pakkohan se sentään oli nähdä, että tietää mistä puhutaan :D
Katteltiin siinä vielä loputkin esitykset ja syötiin viimein sitä herkullista kakkuakin samalla.

Kun oltiin nähty kaikki esitykset, lähdetiin pikaisesti kotiin katsomaan tulokset. Ei tullut yhtään yllätyksenä, ettei Suomi taaskaan saanut juuri yhtään ääniä. Oliko sillä jopa peräti 13 vai 14 pistettä. Nojaa, en mä nyt ehkä ihan voittajakappaleena sitä Ding dongia pitänytkään.

Mutta kaikista tappioista huolimatta, oli ihan loistava päivä kaiken kaikkiaan. Tänään jännätään vielä Suomen pronssiottelu ja mitähän vielä. Noh sen näkee sitten.

Toivottavasti muillakin on ollut yhtä ihana viikonloppu. Tuolla ulkona on ainakin ihan mielettömän lämmin vaikkei ihan kirkkaalta taivaalta paistakkaan. Meinasin saada jo auringonpistoksen tuossa puutarhassa työskennellessäni. On porkkanat alkaneet jo vähän kasvaa ;D

16. toukokuuta 2013

Suomi - Slovakia

Hui Jännittää jo.

Tänään kannustetaan Suomi voittoon!

Joo ei mulla muuta.

11. toukokuuta 2013

Aihetta juhlaan!

Tänään on ollut ihan mahtava päivä. Aamulla lähdettiin aikasin (ehkä vähän liiankin aikaisin) Tuomarinkylään Royal Canin KV Koiranäyttelyihin. Pojat oli taas ihan ihmeissään kaikesta siitä hulinasta ja melskeestä ja kun ympärillä vilisi vaan niin paljon erilaisin koiria.
Linnottauduttiin kaikkien tavaroidemme kera kentän laidalle heti kun vaan sinne ilmaantui tilaa. Oltiin vähän turhankin ajoissa, joten jouduttiin hetki tapittamaan keskellä kaikkea sitä tungosta. Pian sinne kuitenkin alkoi tulla muitakin meidän kenneltuttuja ja Romeon velikin parkkeerasi leirinsä siihen meidän viereen. Oli muuten ihan mielettömän hyvä aurinkoinen sää, joten piti pistää koirat kevythäkkeihinsä varjoon.

Marisa teki pojille vielä viime hetken trimmaukset ja pian olikin jo aika juosta kehään. Lagottoja oli vaan onnettomat 16 koiraa, joten ei mennyt kuin hetki ja olikin jo Romeon vuoro. Tais olla vaan yks pentu ennen juniorluokkaa.
Marisa handlas onneks Ronsun. Romeo suoriutui lopulta tosi hyvin. Se sai juniorluokassa ERI:n ja oli luokkansa toinen, paras uros kehän kolmas ja sai vieläpä varasertinkin. Ihan loistava näyttelyuran aloitus :)

Juniorluokan jälkeen olikin nuorten luokka eli Oskun vuoro astua kehään.
Meikähän se sitten menin ja handlasin Oskun ihan ite. Olin ihan pihalla kaikesta, et mitä pitää tehä ja millon pitää tehä, mut Marisa huuteli aina kentänlaidalta neuvoja :D :D

Oskukin pärjäsin ihan hyvin. Osku sai myös ERI:n ja oli luokkansa paras ja sai vielä sertifikaatin arvoinen-ruusukkeenkin. Paras uros kehässä ei päästy Oskun kanssa sijoille, mutta onneksi Ronsu hoiti sen puolen kotiin. Tais tuomari tykätä vähän isommista ja ruskeista uroksista....

Tuomari oli puolalainen ja arvostelut oli kirjoitettu saksaksi. Oskun arvostelu meni jotakuinkin näin: "Kehoon sopiva tyypillinen ja harmooninen pää. Oikeanlainen liike". Romeon arvostelu oli "Eleganttinen "ratsastaminen" (en ole ihan varma luinko oikein) kauniilla päällä. Oikeanlainen kaula. Kaunis voimakkaan kehon liike." Vähän kankeasti käännetty, mut niin noi tuomarien selostukset yleensä on, vaikka ne ois englanniks.

Marisa kyselikin jo, että lähdenkö heidän mukaan Kotkaan ja nyt kun olen jo yhdestä handlauksesta suoriutunut, niin johan meikä ilmotti Oskun sinne mukaan :D Oops.

Näyttelyiden jälkeen ajettiin kotiin. Huomasin, että perkules tänäänhän on taas Suomimatsi, joten piti äkkiä käydä vielä kaupassa hakemassa grillattavat ennen sen alkua. Meikä ostikin sitten perunoita ja tein meille valkosipuliperunoita naudan sisäfileen seuraksi. Antti toimi grillimaisterina ja piankos Timo ja Jessekin tulivat meille grillailemaan. Lätkämatsi oli ihan törkeen viihdyttävä ja JEEEEEEEE SUOMI VOITTI 7-2!!!!!
Ruuan jälkeen nautiskeltiin vielä Antin synttärisacherkakkua. Itseasiassa ihan hyväähän se oli. Rommi ei maistunutkaan niin tujusti siinä ja siitä tuli mieleen vähän joulu :D Siinä oli neilikkaa, joten se maistui ihan piparilta tai maustekakulta tai joltain vastaavalta.

Tosi kiva päivä ollut tänään. Taisin jopa palaa hiukan siellä kentällä, auts. Nyt jätkät pelailee tuos korttia ja meikä vois vaikka kattoo jotain leffaa tai pelailla kans jotain...saa nähhä mitä jaksan tehä.

Mukavaa lauantai-iltaa.

Ja tekemistä riittää

Nämä tällaiset hajanaiset viikot on kyllä ollut niin täynnä kaikkea tekemistä. Eikä varmaan yhtään helpota nuo MM-kisatkaan, kun eihän niitä nyt saa jättää väliin.

Viimeksi taisin kirjotella vapun jälkeen, että tehtäis vähän puutarhahommia. No ei niin vähääkään, nimittäin me kaadettiin tuosta pari vuori(tai kääpiö-, kumpi lie)mäntyä poies ja kaivettiin niitten juuret ylös. Kiva kun alotettiin koko hommaa, niin meiän(iskän) uus hieno sähkömoottorisaha ei oikein skulannu. Siit ei oikein tullu sitä öljyä ulos, kun oli vissiin vähän kuivahtanu, niin se oli vähän nihkee. No Antti sit rupes korjailemaan sitä siinä ja soitti vanhempansa paikalle avuksi. No minäpä tyttö otin käsisahan kauniiseen kätöseeni ja aloin sillä kaatamaan niitä mäntyjä. No niinhän siinä sitten kävi, että kun pojat oli saanu sahan kuntoon, niin minähän olin jo saanut kaadettua suurimman osan puista ja loput vielä Antin mutsin avustuksella. Miehet... mihin niitä muka tarvitaan. No okei. Antti sitten kaivoi niitä juuria ylös sillää aikaa, kun me syötettiin niitä oksia oksasilppuriin.

Tuossa meidän naapuritontilla aloitettiin juuri kaivaustyöt, koska siihen rakennetaan kaksi taloa. Siis ihan meiän viereen! Plaah. No se uusi naapuri sitten kysäsi, että haluttaisko me vaikka sitä multaa mitä tulee siitä sen tontin kaiveluista. No meillehän kelpas ja niin se vaan kippas kauhakuormaajalla ison kasan multaa aidan yli meidän tontille. Ystävällistä sinänsä, mutta se tiesi meille vaan ihan järkyttävän suurta hommaa levittää se pitkin tuota pihaa tasaiseksi kasvualustaksi uudelle hienolle nurmikolle. Mun iskällä oli joskus muuttaessamme tähän taloon toive, että tuo takapiha saataisin raivattua kokonaan kaiken maailman puskista ja männyistä ja sen tilalle tulis tasainen nurmikko. No me ollaan sitä parina kesänä aina pikku hiljaa raivattukkin ja nyt se alkaa olla jo ihan kelpo piha. Mut ei ollukkaan mikään ihan pikku homma repiä noita kaikkia puskia ja mäntyjä veke tuolta. Mutta onneksi nyt on saatu multa levitettyä pitkin pihaa ja laitettu nurtsin siemenet sinne mukaan ja nyt vaan odotellaan, että meillä olis taas kiva tasainen nurmikko siinä. Saa nähä tuleeko sitä tänä kesänä vielä ollenkaan. Hope so.

Kaikkeen sitä ryhtyykin, mutta leikitään, että tää on nyt vähän niinku iskän 60-vuotissynttärilahja. Toivottavasti se on tyytyväinen. Edes vähän.

Tuohon piharemonttiin on nyt mennyt ehkä eniten aikaa ja voimia, mutta sitten me ollaankin lihakset kipeinä katteltu Housea ja no tietysti lätkää. Housea on enää vajaa pari levyä jäljellä ja mä en millään haluis, et se loppuu. Niisk. Ja kipeistä lihaksista huolimatta, meikä alotti pyöräilykauden. Oon nyt tän viikon mennyt pyörällä töihin ja äkkiä ne ilmat vaan lämpeni. Vielä maanantaina oli 3-astetta lämmintä sillon aamu seiskalta ja sit eilen oli jo 10-astetta lämmintä. Tuli jo ihan hiki. Alkaa pikkuhiljaa kuntokin kohenemaan.

Mitäs muuta. Ainiin tietysti. Päivän kohokohta. Tänään on koirien näyttelyt Tuomarinkartanossa. Pitäis sinne kohta lähteä. Jännittää taas ihan sikana, kun olen nyt luvannut itselleni, että minähän menen ja handlaan Oskun ihan itse. Minä en jänistä! Prkl. Toivottavasti ei mee Oskun voitto sivusuun mun takia :D hehe.
No raportoin niistä lisää sitten myöhemmin, mutta tänään on myös toinen juhlan aihe. Nimittäin Antti täyttää 25 vuotta. Jeee!! Onneks olkoon mursu! :D Sen ainoa toive synttärilahjasta oli Yhteishyvä-lehdessä ollut Sacherkakku. No meikähän sitten eilen leipas sellasen. En yhtään tiiä onko se syötävää. Siihen tuleva rommi ainakin haisee ihan kauheelle, mut niinhän niissä valmiskakuissakin on vähän sellanen romminen maku. No katotaan. Tänään sitä sitten tarjotaan kaikille Antin kavereille :D Mwhahahahahaaa.

Että sellasta taas pitkästä aikaa. Loppukevennykses tässä teille Ronsun nenä :)

3. toukokuuta 2013

Pieniä arjen piristyksiä

Vappu oli ja meni. Aattona ei juhlittu oikeestaan mitenkään ja lähinnä odoteltiin vaan tuota Vappupäivää, että päästiin avaamaan grillikausi. Ja niinhän me tehtiinkin. Hommattiin kunnon setit grillattavia; possua, nautaa ja kanaa. Niiden lisäksi tehtiin vielä pekoniin rullattuja papunippuja ja keitettiin isot setit perunoita, parsaa ja kukkakaalia. Alkupaloiksi vielä kasviksia ja dippiä. Mmm njams. Ja saatiin masut mukavasti täyteen.

Mainitsin aiemmin askartelevani vapuksi jotain.
 Löysin paristakin sisustus ja hääblogeista tuommoisia silkkipaperista tehtyjä koristepalloja.
Ohjeetkin löytyi nimellä "Honeycomp pom-pom". Tein ekaksi tuon ison vaaleanpunaisen pallon. Siitä tuli vähän epämuodostunut, mutta ihan kiva harjoituskappale. Sitten tein nuo kaksi pientä, mutta koska mun puikkoliima loppui kesken tuon toisen pallon, niin jouduin käyttämään erikeeperiä ja se on niin nestemäistä, että se menee silkkipaperista helposti läpi. Ei siis oikein meinannut enää aueta kaikki kerrokset ja meinas mennä ihan ruttuun niitä auki repiessäni. Noh kokeilen joskus uudestaan, kun noita oli niin kiva askarrella.

Tänään askartelin, myös jostain askartelublogista inspiroituneena, pientä piristystä askeen.
Meillä on meidän chileille semmonen pieni tuuletin, ettei ne ns. ylikuumene auringossa. Tänään, kun laitoin taas sen tuulettimen päälle niin muistin, että mä oon joskus nähny jossain blogissa ohjeen tuulettimen lapojen värittämisestä. Kaivoin esiin meiän isomman pöytätuulettimen ja avasin sen kotelon ja irrotin sen lavat.
Leikkasin lapojen muotoiset palat värikkäästä paperista ja liimasin ne kiinni lapoihin.
Sen jälkeen kokosin tuulettimen takaisin kasaan ja vóla!
Tuulettimesta paistaa kauniit sateenkaaren värit. Helppo pieni piriste arkeen :)
 
Nyt saa chilit mahdollisimman paljon valoa ja viilentyvät mukavasti tuulessa. Toivottavasti tuo pieni tuulenvire vähän myös vahvistaisi meidän chilien vartta.

Tänään on taas sen verran mukava aurinkoinen sää että vois tehdä vähän pihatöitä kunhan Antti tulee töistä.
Nyt painun katselemaan Nälkäpeliä blueraylta. Sain just pari päivää sitten luettua sen ensimmäisen kirjan ja nyt haluun nähdä kuin paljon elokuva poikkeaa kirjasta :D Haha. Yleensä ihmiset just ei haluu nähdä elokuvia kirjan luettuaan, just niitten erojen takia. No mut joo.

Mukavaa Perjantaita!

1. toukokuuta 2013

Klara Vappen, bara vatten, hela natten jne.

Vappuaattoa vieteltiin kerrankin ihan vaan kotona. Ei oikeestaan edes tehty mitään. Meikä nukku pienet päikkärit ja lähdin sitten sen jälkeen lenkille ja vähän jumppailin tuossa. Ulkona olikin ihan hyvä sää, niin lenkkeily tuntuin ihan mukavalta. Meillä ainakin paistoi aurinko koko illan, että toivottavasti keskustassakin juhlineilla oli hyvä sää.
Jottei Vappua nyt ihan oltais sivuutettu, niin käytiin me perinteitä kunnioittaen ostamassa meikälle oma vappupallo. Tällä kertaa löytyi söpö vaaleanpunainen Barbapapa. Koirat sai tuosta ihan hirveät hepulit, kun ekan kerran näkivät. Ja tokankin kerran ja kolmannen. Se aina kuulemma hyökkää niin pelottavasti jostain kulman takaa ja tuijottelee nuilla isoilla pelottavilla silmillään :D
Lisäks kokeilin ensimmäistä kertaa kynsitarroja ja oikeen tuommosilla Vapun teemaan sopivilla värikkäillä kuvioilla. Ainakin sain töissä kovasti kehuja kynsistäni :D

Nämä tarrat oli ostettu Nellyn alesta ja taisivat olla mahdollisimman halppismerkkiset (oisko ollu Viva la Vida), mutta ihan hyvin ovat toistaiseksi pysyneet. Laitto oli suhteellisen helppoa näin ensikertalaisellekkin ja onneksi paketissa olleet ohjeet olivat selkeät. Pikkasen meni tuo kynnen pään reuna ruttuun, niin siihen tuli aina pienen ikävät kulmat, mutta eipä se oo niin justiinsa. Tarrat ovat toistaiseksi ainakin kestäneet tiskauksen, suihkussa käynnin ja koirien rapsutukset :D Se on paha.

Tykkään tosi paljon ja aion aivan varmasti kokeilla joskus vielä kynsitarroja uudestaan. Harmi vaan, että ne semmoset hienot ja hyvät merkit on kamalan kalliita yhteen käyttökertaan, mutta ehkä joskus jonkun eventin takia voi vähän törsätäkkin :)

Nyt mun täytyy kiirehtiä askartelemaan ja harjaamaan koirilta pohjavillat veke (huomenna trimmaukseen) ja leipomaan munkkeja ja laittamaan terassi kuntoon, sillä tänään AVATAAN GRILLIKAUSI! Jeeeee!

Että semmosta. Palaillaan taas :)

Ainiin, HYVÄÄ VAPPUA!