Voi meiän pientä potilasta

Käytiin tänään taas Jokikunnan eläinsairaalassa, mutta tällä kertaa oltiin kuvauttamassa meiän Romeon lonkat. Minkäänlaisia odotuksia ei tuloksista ollut, mutta epäiltiin jo kovasti, että hyviä lonkkia sillä ei varmastikkaan ole. No ei niin ollutkaan. Tulokseksi tuli E/E, mutta mitä luultavemmin ne tulokset jätetään julkaisematta KoiraNetissä, koska Marisa näki parhaakseen lähettää nämä tulokset nyt vaan suoraan Italiaan.

Italiassa Lagottojen kasvatus on vähän erilaista kuin täällä Suomessa. Esimerkiksi Romeo tuli sellaisesta kennelistä, jossa niitä koiria kasvatettiin sellaisessa pienessä häkkirakennuksessa. Minkä seurauksena esim. Romeon juomataito on vähän kyseenalaista, koska niille koirille tuli vettä vain tiettyyn aikaan päivästä ja sitä tuli sellaisesta automaatista, josta koiran tulisi itse tajuta sitä pyytää. Täällä meillä kotona Romeo tykkääkin aina upottaa koko kuononsa juomakulhoon ja sen takia meillä onkin aina keittiön lattia ihan märkä :D

No, mutta joka tapauksessa, siellä Italiassa ei panosteta kovinkaan paljoa koiran geneettiseen terveyteen. Esimerkiksi Romeon suvussa on hyvin paljon ns. sisäsiittoisuutta. Italiassa koirat paritetaan hyvän ulkonäön ja menestyksen perusteella. Juuri yhtäkään koiraa ei lonkkakuvauteta, minkä seurauksena voi syntyä hyvinkin ikävästi lonkkavikaisia koiria.

Romeon Italialainen kasvattaja oli sanonut Marisalle, että nyt on syntynyt kaksi valioyksilöä ja hän halusikin antaa ne Marisalle tänne Suomeen. Hmm... valioyksilöä...ja millähän perusteella. Tänään lonkkakuvattiin myös Romeon veli Jimi. Jimillä oli D/C lonkat ei nekään kovin hyvät olleet. Lisäksi Jimillä todettiin hidas sydämen syke ja toinen puoli sydämestä oli normaalia isompi. Myös Romeolla todettiin olleen liian iso sydän ja vieläpä jotakin ongelmaa ristiselässä.

Nämä ongelmat voivat mös olla liitoksissa Romeon jaloissa oleviin iho-ongelmiin, joista kerroin aiemmin. On hyvin mahdollista, että Romeo nakertelee jalkojaan sen takia, että ne ovat jatkuvasti puutuneet tai niitä särkee. Syitä voi olla monia, mutta nyt en olekkaan enää niin varma, että kyseessä olisi enää pelkkä ruoka-allergia. Tiedähäntä, mutta viikon päästä meidän pitäisi varata taas aika kontrolliin, jolloin voimme keskustella eläinlääkärin kanssa myös tästä asiasta lisää. Palaan siis asiaan kun tiedän lisää.

Selvää on kuitenkin se, että meidän Romeon eliniänodote ei ole niin pitkä kuin esimerkiksi Oskulla, mutta ainakin me pyrimme antamaan Romeolle parhaan mahdollisen elämän, josta se ei olisi Italiassa voinut kuvitellakkaan :)

P.S. Marisa naureskeli Romeon puudelikampaukselle ja olis niin halunnut trimmata koko koiran sellaseks puudelin näköseks. Haha :D