26. maaliskuuta 2014

I'm busy, busy, busy doing nothin' at all

Don't wanna work, work, work. I wanna make money while I sleep. Ace Wilder - Busy doin' nothin'

Mul on tällä hetkellä just tollanen fiilis. Päivät vaan vilistää ohi, vaikka en oo tehnykkään mitään kovin ihmeellistä. Mut ei se haittaa, mun loma on päivä päivältä lähempänä.
Eilen oli meidän 8-vuotisvuosipäivä. Ää taas yksi todiste siitä kuinka aika lentää siivillä. Ei juhlittu sitä mitenkään ihmeellisemmin. Haettiin kaupasta Wienin leikkeet ja tehtiin niiden pariksi valkosipuliperunoita. Omnomnomnom. Nautiskeltiin vieläpä lasilliset viiniä ja oli kyllä hyvää. Meiän romanttista illallista viihdytti jo perinteeksikin muodostunut Netflix ja How I met your mother. Se on meiän vakkari ruokailu viihdyke ja vähän jo pelottaa mitä me katotaan sitten kun se loppuu kesken. Kääk.

Loppuillan viihdykkeenä katottiin leffaa ja syötiin Fazerin Lontoonrae-suklaata. Se on ehkä parhainta suklaata ikinä! Leffana meillä oli tällä kertaa World War Z. Oon jo pitkään halunnu sen nähdä ja nyt me löytettiin se Prisman alelaarista hintaan 9,95. Nice! Se oli itseasiassa yllättävän hyvä loppujen lopuksi. Oon nähny vaan pari traileria ja mietin et ne yliluonnolliset zombit menee varmaan tosi överiks tuossa elokuvassa. Ja kyllähän ne vähän menikin, mutta muuten se juoni oli kyllä hyvin mielenkiintoinen. Kerrankin lähdettiin selvittämään mistä tämä "zombitauti" on lähtöisin eikä vaan perinteisesti räiskitty zombeja menemään. Mulle itseasiassa tuli hyvin vahvasti mieleen Last of us-peli tästä elokuvasta. Siinä oli ihan samanlaisia "zombeja" kuin tässä elokuvassa. Ihan kuin ne olis jotenkin kertonut toisistaan :D Mut joo kannattaa kattoo kyseinen elokuva. Mä tykkäsin erityisesti siitä loppuratkaisusta. Enpäs kerrokkaan mikä se oli. Saat ihan ite katsoa sen! Hähää.

Siinähän se päivä taas meni. Mitäs muuta... Muut päivät on vaan jotenkin mystisesti menny tuhatta ja sataa ohi. Aurinkoiset päivät olen ollut ulkona seikkailemassa koirien kanssa ja illan pimetessä koittanut katsoa vähän tallennettuja tv-sarjoja. Niitä on ihan liikaa!! ja lisää vaan tulee. Siinähän ne päivät meneekin, kun töissä istuksii suurimman osan ajasta.

Sunnuntaina yritin taas löytää lenkkeilyintoa jostain. 
Pistin mun superihanat juoksutrikoot jalkaan ja juoksupaidan päälle, sykemittarin käyntiin ja popit korville. Alku lähti hyvin käyntiin ja fiilis oli hyvä, kunnes siinä kolmannen kilsan jälkeen mua sattui niin paljon kurkkuun, että rytmi meni ihan sekaisin, kun yritin nieleskellä kipua pois. Lopulta oli pakko jatkaa kävellen, kun suussa maistui veri ja yritin sitä nieleskellä pois. Yäk! Ei siis jäänykkään hyvä fiilis. Kaiken lisäksi mun Sports tracker ei ollutkaan lähtenyt käyntiin joten mulla ei ole mitään tuloksia tallennettuna tästä lenkistä. Ärsyttävää! Koita tässä nyt taas löytää uusi lenkkeilyinto jostain. Prkl!

Nojoo tuli taas tämmöinen turhien sepustusten postaus tästäkin. 

Ei muuta kuin jatketaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti