Juhanin päivä

Vietettiin Juhannusta taas perinteisesti mökillä. Koska sää oli mitä oli, niin ei ollut mitään odotuksia Juhannuksen vieton suhteen, mutta ihan mukavastihan se meni. Tarkoitus oli lähinnä korjata autoa ja syödä hyvin ihan vaan perheen kesken. Tällä kertaa meitä ei ollutkaan kuin viisi Jussin viettäjää; minä, Antti, Antin porukat ja sisko.

Lähdettiin matkaan torstai illalla ja lähdettiin kotiin jo lauantai iltana, joten kaksi yötä ehdittiin sentään olla mökillä. Perjantaina, Juhannus aattona oli itseasiassa yllättävän hyvä sää. Aurinko paistoi ja koska se mökki on aika pitkälti metsässä, niin sinne ei edes tuule niin pahasti.

Lämpötila nousi välillä jopa hellelukemiin, joten saatoin olla ihan pelkällä topillakin. Kun miehet korjasivat autoa ja Aino lähti yksin kalastelemaan, niin minä kaivoin esiin aurinkotuolin ja rupesin ottamaan arskaa. Saatoin korkata myös yhden kultalonkeron siinä :D

Mökkeilyssä parasta on tietysti myös se, että koirat saa olla vapaana ja juoksennella ympäriinsä ihan niin paljon kuin vaan haluavat. Osku saikin taas perus hepulit ja ravasi ympyrää into piukeena.

Koirut oli mukana askareissa ja hengessä mukana mitä ikinä tehtiinkään. Jopa auton korjaamisessa. Ronsu tykkää autoilusta niin paljon, etten meinannu saada sitä enää pois tuolta kyydistä :D höppänä.

Valitettavasti nyt oli kuitenkin aivan liian kylmä Juhannus heittääkseni talviturkin, mutta onneksi Romeo hoiti sen minunkin puolestani. Romeo on oikea kunnon vesipeto. Jos se pääsee järveen uimaan, niin se ei tule sieltä ihan heti pois. Sen sijaan Osku ja Maisa jäivät rannalle vain katselemaan ja ehkä ikkupikkuriikkisen kahlaamaankin :D haha, Oskuko muka vesikoira. Not.

Mutta sellainen Juhannus meillä oli tällä kertaa. Ihan rento, syötiin herkkuvartaita ja lauantaina kun satoi vettä niin tehtiin tortilloja, nam nam. Onneksi tänä vuonna en ottanu lomaa Juhannus viikolle, koska säät eivät suosineet, mutta kuulin huhua että parhaat kesähelteet on vielä tulossa ja vieläpä juurikin niihin aikoihin kun minulla loma. Jes jipii! Lomaa odotellessa...

Palaillaan taas.

Koirahierontaa

Eilen meillä tosiaan kävi ensimmäistä kertaa koskaan koirahieroja. Tällä kertaa "uhriksi" joutui Osku.

Ei, Oskun häntä ei ole murtunut :D

Olen jo jonkun aikaa seurannut Oskun liikkumista ja siis se peitsaaminen vaivaa edelleenkin. Ensimmäisen kerran me huomattiin Oskun peitsaaminen jossain näyttelyissä. Silloin siihen ei kuitenkaan tullut takerruttua sen enempää, koska peitsaamista voi aiheuttaa yksinkertaisesti liian hidas vauhti tai vaikka liukas lattia. Noh sitä sitten alkoi ilmetä muuallakin kuin näyttelyissä ja ihan jo löysässä hihnassa tai vapaanakin viipottaessa.

Koirahieronta tuli ensimmäisenä mieleen kun Marisa kertoi löytäneensä Oskun selästä pienen jumin, mitä hieromalla se pahin peitsaaminen oli sitten lähtenyt pois. Aloin sitten lueskelemaan netistä muita oireita, mitkä saattaa ilmetä jos koiralla on lihakset jumissa ja huomasin yhä useamman oireen esiintyvän myös meidän Oskussa. Esimerkiksi toisella lonkalla istuminen, vinossa liikkuminen, pään roikottaminen selkälinjan tasolla ja jopa hidastunut aineenvaihdunta voi kertoa jumiutuneista lihaksista.

Laitoin siis viimein viime viikolla sähköpostia eräälle pääkaupunkiseudulla toimivalle koirahierojalle ja sain ajan jo tälle viikolle. Ennen hierontaa ei saisi olla syönyt noin 3-4 tuntiin ja tulisi käydä ulkona tarpeilla juuri ennen hierontaa. Meillä kävi hassusti, kun oltiin juuri tulossa puistotieltä kotiin päin, niin koirahieroja kurvasi autollaan kadunvarteen. Meiän poitsut oli tietysti heti kiinnostuneita, että kuka sieltä tulee ja kun se avasikin suunsa, niin pojat oli heti sylissä vaatimassa rapsutuksia :D

Hieronta aloiteltiin valitsemalla ensin rauhallinen paikka esim. matolla tai jonkun peiton päällä. Koirahieroja kyseli ensin vähän taustoja, että onko mitään sairauksia tai vaivoja, kuten nivelrikkoja tms. Myös ikä ja harrastukset tuli käytyä läpi, niin hieroja tietää sitten vähän mistä erilaiset jumitukset voisi johtua. Kun taustatiedot oli käyty läpi, niin käytiin matolle istumaan ja otettiin vähän kontaktia koiraan. Osku on onneks sen verran sosiaalinen tapaus, että sitä voi melkeinpä kuka vaan alkaa koskettelemaan. Suurinpana yllätyksenä tuli ehkä se kuinka rauhallisesti Osku jaksoi loppuen lopuksi olla paikoillaan vaikka onkin perusluonteeltaa ihan hirmuisen vilkas.

Osku näytti todella nauttivan hieronnasta ja kellahti välillä selälleenkin, jos vaikka sais samalla vähän masurapsutuksia :D Hieroja huomasi selvää jumitusta keskiselän pitkissä lihaksissa ja Oskukin alkoi selvästi kääntyilemään pois päin merkkinä kipeistä lihaksista. Selvät jumituskohdat löytyivät nimenomaan pitkistä lihaksista, jotka ovat oikeastaan jatkuvasti käytössä, ja erityisesti juokseminen ja hyppiminen rasittaa niitä vielä erityisen paljon. Hieroja totesi myös Oskulla olleen hyvät reisi- ja pakaralihakset eli niin sanotut pomppulihakset. Enkä yhtään ihmettele, kun tuo meidän Osku on välillä kuin kissa, kiipeillessään sohvilla ja ties missä. Hieroja totesi myös, että joskus koira, jolla ei ole niin vahvat kulmaukset (kuten Oskulla), niin saattaa muutenkin normaalisti viipottaa vähän hassusti, mikä saattaa näyttää peitsaamiselta. Mutta tässä tapauksessa Osku kyllä selkeästi on peitsannut, koska aina välillä se kulkee myös ihan oikeinkin. Välillä olen myös miettinyt jos se olisikin opittu tapa, mutta katsotaan nyt jos se hieronta olisi vaikka auttanutkin.

Hieronnan jälkeen koiran tulisi hieman rauhoittua, eikä saisi suorittaa enää mitään urheilusuorituksia. Hieronta laittaakin mukavasti kuona-aineet liikkeelle. Hieroja suositteli Oskulle vielä toista hierontakertaa, koska niitä jumituksia on lähes mahdotonta saada yhdellä kertaa pois. Vaikutti sen verran positiiviselta tapaukselta, että saatanpa varatakkin vielä uuden ajan jossain vaiheessa. Kannatti kokeilla :)

Onko kellään muilla kokemuksia koirahieronnasta?

Jännän äärellä

Pahoittelut, että olen ollut viime aikoina hieman etäinen, jos nyt blogin kirjoittajana voi edes noin sanoa. Tällä hetkellä elämässäni puhaltavat uudet tuulet ja muutoksia on tapahtumassa. Eletään siis niin sanotusti jännän äärellä.

Onks mulla oikeesti noin paljon pisamia?

Valittelin vuoden 2014 alkaessa, että tästä vuodesta tulee tylsä ja tapahtumaton omalta osaltani, kun taas läheisillä ystävilläni on tapahtunut/tapahtumassa jo ties mitä ihanaa ja jännittävää. Nyt voin kuitenkin viimein tokaista myös omalta osaltani, että tästä vuodesta tulee jännittävä ja upea, nimittäin ME OLLAAN LÖYDETTY KÄMPPÄ! Ah ette uskokkaan kuinka innoissani olen! Kyseessä on vielä niin uskomaton tarina, että se vaatii jo oman postauksensa ja toivottavasti vielä monta postausta lisää, koska olen aina halunnut päästä sisustamaan ja remppaamaan sitä ihan ikiomaa kämppää.

Pankkiin on varattu aika ensiviikolle, joten ennen sitä minulla ei oikeastaan ole mitään erityistä hehkutettavaa. Haluan kuitenkin kertoa KAIKEN(ainakin siis melkein kaiken) mitä ensiasunnon ostaja tulee kohtaamaan. Blogiinkin siis tulossa vähän uudenlaista "ohjelmanumeroa" :D Pysykäähän kuulolla!

No mitäs muuta mä olen sitten viime aikoina tehnyt, kuin suunnitellut tulevan asuntomme sisustamista. No arkena en oikeastaan mitään, mutta lauantaina oltiin hieman juhlistamassa Tainan valmistumista kätilöksi.

Vaikka kyseessä olikin valmistujaisjuhlat, niin pukeutuminen oli rennon kasuaali. Tosin osa miehistä eivät olleet siitä ihan perillä, että onko ne juhlatjuhlat vai vaan kaverijuhlat ja siellä oli osalla pikkutakkia ja kauluspaitaa :D Meikän yhdeksi lemppariksi on noussut tuo GinaTricotista ostettu ananaspaita. Se on ihan sika mukava ja söpökin vielä. Rennon kasuaalisti laitoin sen kaveriksi tuollaisen perus H&M:n hamosen. Sääkin oli sen verran vaihteleva, että tuo osoittautuikin erittäin hyväksi asukokonaisuudeksi. Hiukset kiepsautin nopeasti suihkun jälkeen sorkunutturalle.

Sunnuntai menikin sittensiivotessa ja loppu ilta käsitöitä tehdessä. Jes pari mummonneliötä lisää peittoprojektiini. Vielä jonain päivänä.....

Mitähän muuta... Noh tällä viikolla koetaan taas uutta ja jännittävää, nimittäis varasin Oskulle ajan koirahierojalle. Jännittävää. Kerron siitä lisää myöhemmin.

Palaillaan!

Edge of tomorrow

Ja jatketaan leffateemalla, eli käytiin eilen aurinkoisesta säästä huolimatta leffassa katsomassa elokuva nimeltä Edge of tomorrow. Tennispalatsissa oli silloin niin hiljaista, että poppareita ostaessamme jäimme vahingossa rupattelemaan myyjän kanssa. Siinä sitten kerrottiin mitä elokuvaa oltiin menossa katsomaan ja hän tokaisi kyseisen elokuvan olevan oikein viihdyttävä. Minä en niin kovana sci-fi fanina oikein osannut odottaa mitään, mutta viihdyttävä oli oikeastaan oikein hyvä sana kuvaamaan kyseistä elokuvaa.

******************SPOLER ALERT!**********************

Elokuva kertoo Bill Cagesta, upseerista, joka ei ole koskaan ollut taistelussa, vaan on hoitanut mielellään PR-hommia sodassa matkijoiksi kutsuttuja olentoja vastaan. Vastoin tahtoaan Bill Cage kuitenkin joutuu taistelemaan suoraan eturintamassa taistelun ytimessä. Kaikista vastoinkäymisistä huolimatta Cage onnistuu tappamaan Alfa matkijan, joka kuolleessaan tunkeutui Cagen vereen ja antoi tälle kykynsä käynnistää päivä uudelleen ja uudelleen. Alfan kuollessa myös Cage kuolee, kunnes herää uudestaan edelliseen päivään, jolloin hän joutui armeijan tukikohtaan. Cage huomaa päivän tapahtumien kuluvan täysin samalla kaavalla, kunnes hän päättää oppia virheistään ja saa muutettua päivän kulkua tapahtuma kerrallaan.

Täytyy sanoa, että tuohon Bill Cagen rooliin ei olisi kukaan muu voinut sopia paremmin kuin itse Tom "Tomppa" Cruise. Se teki tästä elokuvasta ehdottomasti ainakin viihdyttävän, mutta myös mielenkiintoisen. Vaikka en aina ihan tajua kaikkia sci-fi leffoja, niin tästä kyllä tykkäsin todella paljon. Siinä oli hyvässä tasapainossa huumoria, toimintaa ja jännitystä, eikä juonikaan alkanut missään vaiheessa tuntua puuduttavalta. Toistosta huolimatta. Sen sijaan, että Edge of tomorrow olisi tuntunut kopiolta "Päiväni murmelina-elokuvasta, niin tästä tuli enemmänkin mieleen joku peli, jonka voi kuollessaan aina reloadata edellisestä checkpointista :D Loistavasti toteutettu!

Suosittelen aivan ehdottomasti tätä elokuvaa kaikille, niin miehille kuin naisillekkin. Oikeastaan mikään asia ei jäänyt vaivaamaan, joten pakko kai se on antaa 5/5. Kyllä! Tykkäsin. Melkeinpä haluaisin jo nähdä kyseisen elokuvan uudestaan ja tarkkailla kaikkia muuttuvia yksityiskohtia. Niitä on varmasti piilotettu kaikkialle...

Miljoona tapaa kuolla lännessä

Käytiin lauantaina leffassa katsomassa Miljoona tapaa kuolla lännessä. Traileri oli sen verran hauska ja ideana nerokas, että odotin tämän ensi-iltaa kuin kuuta nousevaa.

Täytyy sanoa, että ihan pikkuisen petyin tähän elokuvaan. En mitenkään ihan kauheasti, mutta tarpeeksi, mutta olishan se tietty pitäny olettaa jo kun tiesi sen olevan Ted-elokuvan tekijöiltä. Siinä oli mun makuun ehkä hieman liian överiä läppää.

Tässäkin Miljoona tapaa kuolla lännessä (eikö ois voinu olla yhtään lyhyempi nimi) elokuvassa oli välillä vähän väkinäistä pissakakkahuumoria ja siitä ei yleensä jää kuin paha maku suuhun. Välillä myös juoni tuntui polkevan paikoillaan.

Mutta oli siinä kyllä monta hyvääkin läppää ja loppuen lopuksi se oli ihan viihdyttävä pläjäys, kun kaipaa vähän sellaista "aivot narikkaan"-hömppää. Ja sitä me oikeastaan haluttiinkin just nähdä. Yhdessä kohtaa oli kyllä sellanen out of nowhere-läppä, että täytyy antaa siitä respectit. En halua paljastaa mikä se oli, koska se oli jotain niin eeppistä. Käykääpä itse katsomassa ja ottamassa selvää ;)

Antaisin tälle elokuvalle 3/5 tähteä, koska se ajoi ihan hyvin asiansa, kun kaipaa vähän jotain aivot narikkaan tyylistä komediaa.