Noh nyt tuli tosiaan käytyä siellä ja tuli heti sellanen fiilis, et hitsit mä muistin et se olis ollu paljon isompi paikka :D Ehkä skidinä tuli aina juostuu laitteiden välillä niin hirmusta vauhtia, että ne välimatkat tuntu paljon pidemmiltä. Tosin onhan tuo Linnanmäki muuttunut viimesen viiden vuoden aikana jo ihan hirveesti.
Uskaltauduttiin me sit menemään jopa muutamaan laitteeseenkin, vaikka aluks vähän epäiltiin, että voiko sitä enää "näin vanhana" mennä mihinkään kieputtimeen, haha. Alotettiin kierros tietysti tutusta ja turvallisesta vuoristoradasta ja sit ostettiin älykalliit popparit ja limu ja vähän tutkittiin paikkoja. Sit uskaltauduttiin Mustekalaan jopa ja se oli kyl ihan paras. Mun lemppari! Sit käytiin Hurjakurussa viilentymässä ja seuraavaks Pikajunassa kuivattelemassa ja lopuks vielä piipahdettiin Linnunradalle. Haha must on niin läppä, et nuo laitteiden nimet on nykyään suomeks. Sillon kun minä olin pieni, niin Kieputin oli vielä Topspin ja Pikajuna oli City Express ja Linnunrata oli joku Space Express. Voi niitä aikoja.
Aika kului melkosen nopeeta kun jonotettiin niihin laitteisiin, vaikka käytiin siis vaan viidessä laitteessa. Kun tultiin Lintsille, niin kello oli jotain puol kaks, kun se aukesi vasta yhdeltä ja me lähdettiin sitten joskus kuuden aikaan, kun koirat piti käyttää ulkona ja syöttää (meiän elämä menee aina koirien aikataulujen mukaan :D). Ennen lähtöä käytiin tuhlaamassa vielä vähän rahaa peleihin. Tai oikeastaan aika paljon rahaa. Koko reissuun meni yhteensä 60 euroa. Pääasiassa kaikki meni peleihin, joista ei edes voitettu mitään ja loput sitten superkalliisiin makkaraperunoihin, niihin poppareihin ja ostettiin me sit vielä 10 kpl metrilakuja kotiin viemisiksi. Juu ei mitään kovin halpaa viihdettä. Varsinkin jos sinne lähtee vielä isomman perheen kera ja meillä sentään oli ilmaset rannekkeet. Huhhui.
Mut hei oli kyl hauskaa. Pitää käydä toistekkin, sitten kun raha taas alkaa kasvaa puussa, hhohoh.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti