Elokuva kertoo 1800-luvulla eläneestä turkismetsästäjästä Hugh Glassista, joka joutuu epäonnekseen karhuemon hyökkäyksen kohteeksi. Kuin ihmeen kaupalla Glass kuitenkin selviää, mutta on pahoin haavoittunut. Metsässä vaanii villieläinten lisäksi myös vaarallisia intiaaneja, joten metsästäjätoverit hylkäävät raadellun Glassin oman onnensa nojaan.
Glass ei kuitenkaan aio luovuttaa, vaan taistelee tiensä takaisin metsästäjien leiriin.
Me jännitettiin kovasti, että onko tämä nyt oikeasti niin hyvä, että se ansaitsee oscarehdokkuutensa, mutta pakko kai se on myöntää, että olihan tää nyt aika kova pätkä. Tosin aika pitkä pätkä, 2 tuntia 36 minuuttia kestävä pätkä. Dialogia tässä ei ole juurikaan, koska pääasiassa seurataan Glassin yksinäistä seikkailua, mutta se ei toisaalta haitannut. Elokuva oli kyllä visuaalisesti todella tyylikäs ja aidon tuntuinen. Ymmärtääkseni elokuva oli kuvattu pelkästään luonnonvalossa, eli sekin varmasti vaikutti siihen, miksi se näytti niin hyvältä.
Oscar ehdokkuuksia elokuvalle on annettu yhteensä 12. Ainakin paras elokuva, paras miespääosa, paras miessivuosa ja puvustus ja maskeeraus saattaisi napsahtaa tälle elokuvalle helposti. Tosin en ole kyllä vielä yhtään tutustunut, että ketä muita ehdokkaita siellä on tänä vuonna.
Kyllä mä antaisin tälle tähtiä ainakin 4/5. Pikkasen siinä oli aika ajoin turhia pitkittelyjä ja taustamusiikit (jep mä kiinnitän niihin aina kauheesti huomiota, koska rakastan soundtrackeja) ei jotenkin klikannut yhteen, mut muuten kaikin puolin toimiva paketti. Suosittelen katsomaan, jos tykkää vähän tällaisista akatemian suosimista "taide-elokuvista" :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti